Plokkaa on Alan Bitin yksityinen harrastus ja päänsärky
perjantaina, elokuuta 29
Vienankarjalan runokylät
Sanat: Viena Vienan Karjala runokylä runokylät kareliaani Uhtua likvidoinnilla rajakylä rajakylien Kalevalan piiri Akonlahden I.K. Inha
�Suomalaisen kulttuurin juuret ovat aarniometsien ympäröimissä Vienan Karjalan kylissä. Sieltä kerättiin lukutaidottomalta rahvaalta se kansanrunoaineisto, joka synnytti Kalevalan. Viena oli luovan innoituksen lähteenä myös 1900-luvun taitteen kareliaaneille - taidemaalareille, valokuvaajille, arkkitehdeille, kirjailijoille ja säveltäjille.�, näin sydämeenkäyvästi todetaan Vienan runokylät sivuston alkulehdellä.
Vimma ja uho
Vienan runokylät on tunteella tehty nettisivusto. Grafiikka on hillittyä ja muistuttaa vanhan kunnon ajan selailukirjaa, mikä lienee tarkoituskin. Sivuston historiallinen aineisto on paatoksellista, mutta annettakoon anteeksi tämäntyyppisessä kokonaisuudessa, kun totuusarvo on kuitenkin pääasia.
�Sotien jälkeen eloonpalautetut pienet kylät autioitettiin tahallisesti 1960-70-luvuilla. Kyläkolhoosit lakkautettiin ja tilalle perustettiin - runokylien alueella - Uhtuan sovhoosi. Sen pääpaikka oli Uhtualla ja prikaatit Vuokkiniemessä ja Vuonnisessa. Muut kylät hävitettiin. Asukkaiden oli muutettava edellä mainittuihin kyliin. Jotta kukaan ei olisi jäänyt, kylistä vietiin koulut, kaupat, postit, kirjastot, leipomot, yleensä kaikki palvelut, ja ihmisille maksettiin palkkioita, jotta he siirtäisivät talonsa mukanaan.�
Tarkempikin selitys annetaan
�Perspektiivittömien kylien likvidoinnilla oli virallisesti kaksi päämäärää: ensiksi tuli muodostaa tehokkaita maatalousyksikköjä, jotta Neuvostoliitto savuttaisi USA:n etumatkan maataloustuotannossa, toiseksi tuli tasoittaa maaseudun ja kaupunkien asukkaiden elintason eroja keskittämällä kaikki palvelujen ääreen. Käytännössä taustalla leijui myös kylmän sodan pilvi. Rajakylien asukkaita oli helpompi valvoa, kun he eivät asuneet hajallaan. Koko Kalevalan piirihän oli rajavyöhykettä ja siten ns. suljettua aluetta. Tästä valvonnan näkökulmasta kertoo sekin, ettei esimerkiksi Tšenan kylään laskettu asukkaita lainkaan talvisodan jälkeen, koska sieltä käsin huhujen mukaan oli harjoitettu vakoilutoimintaa, ja että aivan rajalla sijaitseva Akonlahden kylä barbaarisesti tuhottiin jo ennen ns. virallista kylien likvidointipolitiikka� Näin sivustolla unohdetusta lähihistorista.
Sivuston kuvitus on esimerkillisen taitavasti koottu. Sykähdyttävimmät kuvat ovat edelleenkin karjalan laulumaiden dokumentaristin I.K. Ihkan kokoelmista.
Nyt Vienassa elää ainakin pieni toivo. Kyliä elvytetään, joskin myös ikäviä uutisia on ollut julkisuudessa. Toivoa sopii että yleinen liennytys ulottuu aikanaan myös runomaille.
Vienan runokylät
I.K iInha
Alan Bitit
�Suomalaisen kulttuurin juuret ovat aarniometsien ympäröimissä Vienan Karjalan kylissä. Sieltä kerättiin lukutaidottomalta rahvaalta se kansanrunoaineisto, joka synnytti Kalevalan. Viena oli luovan innoituksen lähteenä myös 1900-luvun taitteen kareliaaneille - taidemaalareille, valokuvaajille, arkkitehdeille, kirjailijoille ja säveltäjille.�, näin sydämeenkäyvästi todetaan Vienan runokylät sivuston alkulehdellä.
Vimma ja uho
Vienan runokylät on tunteella tehty nettisivusto. Grafiikka on hillittyä ja muistuttaa vanhan kunnon ajan selailukirjaa, mikä lienee tarkoituskin. Sivuston historiallinen aineisto on paatoksellista, mutta annettakoon anteeksi tämäntyyppisessä kokonaisuudessa, kun totuusarvo on kuitenkin pääasia.
�Sotien jälkeen eloonpalautetut pienet kylät autioitettiin tahallisesti 1960-70-luvuilla. Kyläkolhoosit lakkautettiin ja tilalle perustettiin - runokylien alueella - Uhtuan sovhoosi. Sen pääpaikka oli Uhtualla ja prikaatit Vuokkiniemessä ja Vuonnisessa. Muut kylät hävitettiin. Asukkaiden oli muutettava edellä mainittuihin kyliin. Jotta kukaan ei olisi jäänyt, kylistä vietiin koulut, kaupat, postit, kirjastot, leipomot, yleensä kaikki palvelut, ja ihmisille maksettiin palkkioita, jotta he siirtäisivät talonsa mukanaan.�
Tarkempikin selitys annetaan
�Perspektiivittömien kylien likvidoinnilla oli virallisesti kaksi päämäärää: ensiksi tuli muodostaa tehokkaita maatalousyksikköjä, jotta Neuvostoliitto savuttaisi USA:n etumatkan maataloustuotannossa, toiseksi tuli tasoittaa maaseudun ja kaupunkien asukkaiden elintason eroja keskittämällä kaikki palvelujen ääreen. Käytännössä taustalla leijui myös kylmän sodan pilvi. Rajakylien asukkaita oli helpompi valvoa, kun he eivät asuneet hajallaan. Koko Kalevalan piirihän oli rajavyöhykettä ja siten ns. suljettua aluetta. Tästä valvonnan näkökulmasta kertoo sekin, ettei esimerkiksi Tšenan kylään laskettu asukkaita lainkaan talvisodan jälkeen, koska sieltä käsin huhujen mukaan oli harjoitettu vakoilutoimintaa, ja että aivan rajalla sijaitseva Akonlahden kylä barbaarisesti tuhottiin jo ennen ns. virallista kylien likvidointipolitiikka� Näin sivustolla unohdetusta lähihistorista.
Sivuston kuvitus on esimerkillisen taitavasti koottu. Sykähdyttävimmät kuvat ovat edelleenkin karjalan laulumaiden dokumentaristin I.K. Ihkan kokoelmista.
Nyt Vienassa elää ainakin pieni toivo. Kyliä elvytetään, joskin myös ikäviä uutisia on ollut julkisuudessa. Toivoa sopii että yleinen liennytys ulottuu aikanaan myös runomaille.
Vienan runokylät
I.K iInha
Alan Bitit
