Jos et löydä etsimääsi asiaa sivun yläosasta, vieritä sivua alaspäin kunnes löydät etsimäsi kohdan. Jos et vieläkään löydä, tutki arkistoa. Tämän sivun materiaali on tekijänoikeuslain alaista.

Sanoja:tekokielet suunnitelmakielet interlingua esperanto Ludowik Zamenhof volapük Martin Schleyer lingua ignota lone ido latino macaronico europanto langue musicale universelle Idiom neutral latino sine flexione novial glosa kontinkieli fikonkieli kerjurin latina vedenkieli vede kieli pig latin rotwelsch ja ruotsin rotvälska skandinaviska Irlae fi'nala constructed artifical languages

Tekokielet tai suunnitelmakielet ovat kiehtoneet ihmismieltä yli 2000:n vuoden ajan. Ensimmäiset vakavat yritykset tekokielen tekemiseksi syntyivät 1110-luvulla. Sen jälkeen on vauhti vain kiihtynyt. Varsinkin 1800-luvulla pyrittiin kehittämään yhteisiä maailmankieliä. Näistä on parhaiten selvinnyt esperanto.
Ehkä kiehtovin tekokielistä on Jean-François Sudre´:n (1817-1866) säveliin perustuva kieli, "langue musicale universelle" (Sol-ré-sol), joka perustui säveliin do, re, mi, fa, sol, joiden kombinaatioina voitiin muodostaa 11 732 eri sanaa ja vielä enemmän jos sävelten painotuksille annettiin merkitys. Tätä kieltä voitiin siis laulaa, soittaa, esittää väreillä jne.

Kielten Baabeli
Maailmassa on tätä nykyä n. 6000-7000 kieltä, joista pienimpiä ymmärtää vain muutama sata ihmistä. Toisaalta englanninkieli valloittaa yleiskielenä yhä uusia käyttäjiä. Tästä huolimatta ihmiset pyrkivät jatkuvasti uuden, käytännöllisemmän ja arvovapaamman kielen kehittämiseen. Ajatus yhteisestä maailmankielestä on saavuttanut myös kannatusta maailman päättäjien keskuudessa. Vakavammin otettava vaihtoehto on interlingua.
�Voidakseen tulla USA:n veroiseksi tieteen, tekniikan ja talouden mahdiksi Eurooppa tarvitsee yhden yhteisen kielen käytännön tarpeita varten. Muuten ei henkisten ja aineellisten resurssien synerginen hyödyntäminen ole mahdollista. Sellaiseksi kieleksi uhkaa nykyistä menoa tulla englanti. Toisena uhkana on "kolmen hegemonistisen isovelikielen (englanti, ranska, saksa) epäpyhä triumviraatti", kirjoittaa Allan Kiviaho -
SILY - Suomen Interlinguayhdistys ry.

Interlingua
On ilmeistä, että rationaalisin ratkaisu eurooppalaisen sivistyksen kielibaabeliin on se, että otetaan käyttöön vain yksi yhteinen käyttökieli, EUROOPPALAISEN SIVISTYKSEN YHTEISKIELI, interlingua. (Lainaus sivulta)
Interlingua
Interlinqua suomeksi

Anteeksi, puhutko tolkieta?
Opiskellessaan Oxfordin yliopistossa Tolkien alkoi kehitellä uutta kieltä, "uusgoottia". Hän tutustui myös Kalevalaan ja opetteli suomea sen verran, että pystyi lukemaan osia Kalevalasta suomeksi. Kalevalan vaikutus Tolkienin teksteihin näkyy joissain paikoissa hyvinkin selkeästi. Esimerkiksi Tolkienin kehittelemän quenya-haltiakielen muotoutumiseen on suomi vaikuttanut suuresti. (Lainaus sivulta)
Suomi ja Quenyan
Tolkieniin liittyviä linkkejä

Kontu
Kontu on sivusto, joka on keskittynyt J.R.R. Tolkienin Keski-Maahan: ensisijainen tavoite on tarjota Tolkienille uskollista tietoutta selkeästi ja runsaasti, kuin myös mielenkiintoisia artikkeleita aiheesta.
Kontu
Quenya
Quenyan ja sindarin sanastoa

Klingon kieli
Nyt jo viidettä vuotta toimiessaan Klingonin Kielen Instituutti (The Klingon Language Institute) jatkaa toimintaansa, klingonin kielen tutkimista ja kulttuurista kiinnostuneiden yhteensaattamista tarjoamalla tilaisuuden keskustelulle ja ajatusten vaihtamiselle. Jäsenkuntamme on moninainen; se käsittää uteliaita Star Trek ihailijoita kysymyksineen, roolihahmoonsa todentuntuisuutta haluavia roolipelien pelaajia, sekä opiskelijoita ja kielitieteen, kielentutkimuksen, tietotekniikan ja psykologian ammattilaisia, joille klingonin kieli on erinomainen vertailukohde oppitunneilla tai jotka vain haluavat yhdistää työhönsä huvin ja harrastuksen.
Vaikkakin Klingonin Kielen Instituutti toimii USA:sta käsin, se on oikeastaan kansainvälinen hanke, sillä jäseniä on kolmestakymmenestä maasta, kaikilta seitsemältä mantereelta. (Lainaus sivulta)
Klingon instituutti
Englanniksi

Klingon
Klingon on keinotekoinen kieli, jonka on Star Trek elokuvia ja televisiosarjaa (ST - The Next Generation) varten kehittänyt Marc Okrand. Elokuvissa tosin vasta osasta III alkaen käytetään Okrandin klingonia, kahdessa ensimmäisessä on pelkkää suunliikkeisiin sovitettua sekasotkua, joka tarinan mukaan perustuu Scottyn eli James Doohanin kehittämään ääntelyyn. (Lainaus sivulta=
Klingon

Bliss-kieli
Itävaltalainen insinööri Charles K. Bliss pakeni toisen maailman sodan natsien keskitysleirejä ja päätyi lopulta Kiinaan. Siellä hän kiinnostui kirjoitetusta kiinankielestä, jota kaikki eri puolilla maata asuvat pystyivät lukemaan ja kirjoittamaan riippumatta siitä, mitä kiinankielen murretta puhuivat. Idealistina hän uskoi yhteisen maailman kielen estävän tulevaisuudessa sodat, joten hän loi vuosina 1942-1949 kiinanharjoittelun kielen inspiroimana kansainväliseen käyttöön tarkoitetun käsitekirjoitusjärjestelmän -blisskielen.
Artikkeli
Bliss-kielen symboleja

Irlae fi'nala
Uusia teko- ja fantasiakieliä syntyy jatkuvasti. Uusimmasta päästä on suomalaisen Jakko Keräsen kehitteillä oleva Irlae fi'nala. Nääin Jakko kielestään;
�Irlae fi'nala (irlae si s'a) on kehittämäni keinotekoinen kieli, joka sijoittuu lähinnä fantasiaympäristöön eli velhojen ja lohikäärmeiden maailmaan. Kieli pyrkii olemaan mahdollisimman täydellinen kaikkine sanaluokkineen, verbimuotoineen ja taivutuksineen, mutta niin kielioppia kuin sanavarastoa ei ole tässä määritelty kovin eksaktisti. Sanoja on hyvin vähän (alle 250).� Ehkäpä Jaakon kieli saa fanatasiakielten harrastajat syttymään.
Irlae fi'nala

Johdatus tekokieliin
Puhutuilla tekokielillä on takanaan yllättävän pitkä historia. Vanhin tunnettu tekokieli on lingua ignota, joka on peräisin 1100-luvulta. Todelliseksi harrastukseksi kielten tekeminen tuli kuitenkin vasta 1800-luvun lopulla, kun kaikkien aikojen menestyksekkäimmät tekokielet volapük ja esperanto tekivät tekokielten asiaa tunnetuksi. Kyseessä ei siis ole mikään uusi idea. Itse asiassa tekokielten kulta-aikana pidetään yleisesti 1900-luvun vaihdetta, jolloin tekokielet olivat vakavasti otettava vaihtoehto kansainvälisen viestinnän välineeksi. Ikävä kyllä suosio on taantunut sittemmin. (Lainaus sivulta)
Lyhyt johdatus tekokieliin

Aqua o voda?
Suurimmat kansainväliset tekokielet, joihin nykyään voidaan laskea kuuluvaksi esperanto, interlingua ja ido, pohjautuvat länsieurooppalaisiin kieliin. Erityisen vahvassa asemassa ovat antiikin latinasta periytyvät romaaniset kielet ja englanti, joka on imenyt runsaasti vaikutteita romaanisista kielistä. (Lainaus sivulta)
Aqua
Kielten synty
Esperanto net
Esperanto suomeksi

Constructed languages
Constructed languages are languages which are intended to be spoken by people, to people (as distinct from, say, programming languages), and which have been deliberately constructed rather than having evolved. There is a vast number of these, most of which are never used by anyone but their inventor. Only a handful have ever had a significant circulation, but with the advent of the World Wide Web, it now becomes possible to make one's ideas available to all at little cost.
Constructed languages

Yor Dictionary
230 kielen verkkosanakirjat, erikoissanakirjoja löytyy lintujen ja kasvien nimistä, merenkulkusanastosta ja gastronomiasta; täältä löytyvät myös keksityt kielet kuten esim. Tolkien kirjassa käytetyt keijujen ja kääpiöiden kielet
Your Dictionary

Leikkikielet
On arveltu, että puhutut leikkikielet ovat aikanaan syntyneet salakielistä, jotka ovat olleet ulkopuolisille käsittämättömiä. Salakieliä ovat käyttäneet kulkurit ja ammattirikolliset ainakin keskiajalta lähtien. Tunnetuin näistä on "kerjurin latina" eli Rotwelsch ja ruotsin rotvälska. Kieli oli sekoitusta latinasta, mustalaiskielestä ja muista sekalaisista lähteistä. Vanhin tieto tästä kielestä on peräti vuodelta 1140. (Lainaus sivulta)
Leikkikielet

Viittomakieli
Maamme yhteensä noin 8 000 kuurosta 5 000 käyttää ensikielenään/äidinkielenään viittomakieltä. Suomenruotsalaisten perheiden kuuroja on noin 200. Koko maailmassa kuuroja on noin 70 miljoonaa.
Viittomakieli

Sormiaakkoset
Viittomakielessä ja viitotussa puheessa sormiaakkosia käytetään kuvaamaan asiaa, nimeä yms., jos sille ei ole viittomaa tai viittoma ei ole tiedossa. Sormittamalla selvennetään esimerkiksi katuosoitteita, tieteellisiä sanoja tms.
Sormiaakkoset

Alan Bitit
P.S Jos Sinulla on tiedossasi linkkejä tästä aiheesta, lisää ne TÄSTÄ:

---

# posted by Tapio Parkkari @ 7:13 ap.